Kielitaidon merkityksestä

Kielitaitoa, oman kielen ja vieraan kielen taitoa tarvitsee jokainen. Vieraan kielen osaaminen auttaa ymmärtämään monimutkaista maailmaa, lähentää ihmisiä ja karsii ennakkoluuloja. Kun pääsee tutustumaan muualla tapahtuvaan, ihmisten ajatuksiin ja heidän käsityksiinsä heidän (äidin)kielellään, on helpompi herkistyä siihen todellisuuteen, jossa kukin elämme.

Suomi kansainvälistyy eittämättä. Nykyhetken kansainvaellus on saanut massoja liikkeelle rauhallisemman, turvallisemman ja sopuisamman elämän toivossa. Monet tavoittelevat inhimillistä elämää, jossa ihminen voi kohdata ihmisen pelkäämättä ja luottavaisin mielin.

Kohtaamisen avain on vuorovaikutus ja käsitysten vaihto. Yksikielinen kykenee aitoon kohtaamiseen samankielisten kanssa. Monikielisellä on mahdollisuus olla yhteydessä laajempaan joukkoon ihmisiä. Kuta useampia kieliä taidamme, sitä helpompi on solmia yhteyksiä. Eikä näistä yhteyksistä koskaan voi etukäteen tietään, mihin ne kantavat, jotkin jopa elinikäiseen ystävyyteen ja toveruuteen asti.

Ihanne tietysti olisi, että kaikilla olisi yksi ja sama kieli. Esperantoahan joskus ehdotettiin, mutta se ei ”keino”kielenä menestynyt riittävästi. Englannin kieli näyttää valtaavan maailmankielen aseman yleisimpänä kommunikointikielenä, niin kuin latinan kieli aikoinaan. Monet toteavat, että Suomessakin englantia oppii varmasti, siihen tarjoutuu niin paljon mahdollisuuksia paitsi kouluopetuksessa niin monessa muussakin yhteydessä. Tietokonepelit! Monet niistä ohjaavat englannin kielen käyttöön.

Monessa koulussa on mahdollisuus valita ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin sijaan jonkin muun: mm. saksan, ranskan, venäjän, ruotsin. Vantaan kaupunki tarjoaa Länsimäen koulussa ensi syksystä alkaen saksan kielen ja saksankielistä opetusta. Saksan kieli on rakenteeltaan perin johdonmukainen ja sitähän puhuu Euroopassakin yli 100 miljoonaa äidinkielenään. Suomessa saksan valitsee ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen noin 3 prosenttia ikäluokasta. Tämähän selvästi tarjoaa erityisen edun niille, jotka ovat sen valinneet: saksan kielen taitajia on vähän, joten sillä on erityistä käyttöarvoa tulevaisuudessa. Kun taitaa saksaa, englantia ja ruotsia ”maailmanvalloitus” on kenties tavoiteltavissa helpommin kuin yksikielisenä tai kun suomen kieli ja englannin kieli ovat hallussa. Kannattaa harkita, minkä kielen valitsee ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, ehkäpä se on saksan kieli.

Matti Meri

Matti Meri on Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen emeritusprofessori ja johtaa tutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää, miten CLILiG -opetus-opiskelu-oppimisympäristö edistää Martinlaakson koulun koulukasvatuksen ja opetuksen  tavoitteisiin pääsemistä.

Hankekoordinaattorin terveiset

Vantaan kaupunki toteuttaa vuosina 2015-2016 yhdessä Goethe-Institutin kanssa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen, jolla kehitetään Martinlaakson ja Länsimäen koulujen saksan kielirikasteista opetusta. Tässä blogissa kerrotaan hankkeen etenemisestä sekä myös laajemmin saksan kielen tilanteesta Suomessa.

Kielikylpyopetus, laajamittainen kaksikielinen opetus, CLIL-opetus - kielirikasteisella opetuksella on monta eri nimeä ja laajuutta, mutta ajatus on sama: lapsille annetaan jo varhaisessa vaiheessa eri aineiden opetusta toisella kielellä kuin enemmistökielellä. Kielirikasteinen opetus hyödyntää ikäkaudelle ominaisia kielenoppimisen valmiuksia - kieltä ei opita kielen itsensä vuoksi, vaan se nähdään ennen kaikkea välineenä ja avaimena uuteen maailmaan.

Moni suomalainen kunta tarjoaa koululaisilleen kielirikasteista opetusta, kielikylpyopetusta tai CLIL-opetusta. Vahvimpana  kieliyhdistelmänä on ymmärrettävästi ruotsi-suomi. Saksankielistä aineenopetusta on saatavilla vain harvassa kunnassa, ja Vantaan kaupunki onkin toiminut eräänlaisena saksankielisen CLIL-opetuksen lippulaivana. Vantaan Martinlaakson koululla on pitkä perinne ensimmäiseltä luokalta alkavan saksan kielirikasteisen opetuksen järjestämisessä ja mallista on saatu hyviä tuloksia. Hankkeen puitteissa oppilaat pääsevät osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja projektipäiviin. Opetukseen kehitetään uutta materiaalia, kerätään hyviä käytänteitä ja tehdään yhteistyötä Helsingin yliopiston emeritusprofessori Matti Meren johtaman tutkimustyöryhmän kanssa. 

Samanaikaisesti eletään myös muutoksen aikaa: Vantaan opetuslautakunta on päättänyt siirtää saksan kielirikasteisen opetuksen Länsimäen kouluun Itä-Vantaalle 1.8.2016 alkaen. Martinlaakson CLIL-luokan oppilaat jatkavat opiskelua normaalisti alakoulun loppuun asti.

Länsimäen koulu on noin 570:n oppilaan yhtenäiskoulu lähellä Helsingin rajaa. Eri kulttuurit ovat koulussa monipuolisesti läsnä ja eri kieliin suhtaudutaan uteliaasti. Laajamittaista kaksikielistä saksa-suomi-opetusta tarjoava luokka sopii varmasti hyvin Länsimäkeen.

Länsimäen ensimmäinen saksarikasteinen luokka aloittaa syyslukukaudella 2016. Toivomme kovasti, että luokka saadaan kokoon ja kutsummekin kaikki lähialueen perheet mukaan tutustumaan toimintaan. Vuoden päätapahtuma järjestetään 12. tammikuuta 2016 Länsimäen koulussa uusille koulutulokkaille ja heidän vanhemmilleen. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan kouluun ja kuulemaan kielirikasteisesta opetuksesta. Niin lapset kuin aikuiset pääsevät osallistumaan pingviinin tähdittämään show'hun, joka ei jätä taatusti ketään kylmäksi! 

Toivotan koko tekijäryhmän puolesta kaikki blogin lukijat tervetulleiksi hankkeen pariin! Tähän blogiin on tarkoitus dokumentoida hankkeen kulkua, toimia alustana erilaisille asiantuntijapuheenvuoroille sekä kerätä hyviä käyteitä ja materiaaleja. Blogi on suunnattu niin kielirikasteisesta opetuksesta kiinnostuneille perheille kuin muiden kuntien opettajille ja päättäjille.

Antoisia hetkiä blogin parissa toivottaa

Maria Lahdenranta